torstai 27. maaliskuuta 2014

Ikuinen opiskelija

Onpa mahtavaa olla ikuinen opiskelija, opiskella elämää, käydä elämänmittaista koulua. Joka päivä voi oppia tai oivaltaa jotain uutta. Juuri nyt pohdinnassa ovat joukkueurheilun hienoudet, jotka itse asiassa ovat elämän hienouksia. Aivan samat asiat ovat päteviä perheessä, päiväkodissa, luokassa, tiimeissä, kaikissa kahden tai useamman henkilön ryhmissä.

Monen asian sattumana olen alkanut ymmärtää kaksinpelin ja joukkueurheilun mahtavuuden ja samalla siis elämän mahtavuuden. Kaikkihan me haluamme kuulua johonkin, tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on normaalia, ja kukapa ei haluaisi tuntea itseään normaaliksi, mitä se kulloisellakin hetkellä onkaan. Kaksinpelissä voin tuntea yhteenkuuluvuutta toiseen pelaajaan ja joukkueessa on kokonainen ryhmä. Ja jippii, se on ihan normaalia.

Pelikaverilta ja ryhmältä saa kannustuksen ja tuen. Itse voin tsempata täysillä omaa ja kaverin onnistumista. Onnistumisesta saan voimaa aina jaksaa eteenpäin. Ihminen on siitä hassu, että onnistuminen ja ystävällinen sana antaa huimasti nostetta kantaa monta päivää eteenpäin. Ja milloinkaan ei ole valmis, koko ajan voi kehittyä. Tänään yksi säteilevä hymy, kiitos kaverilta tai kaverille, onnistunut pallo, maali tai nappisyöttö antaa tsemppiä aina seuraavaan kertaan saakka. Siivittää sen hetken ja sen pelin. Kannustaa innostuneena odottamaan seuraavaa onnistumisen tunnetta.

Itsestäänselvyyksiä nämäkin eivätkä kuitenkaan. Koulunkäynti jatkuu.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Sehän on vain ajatus

Sehän on vain yosaa ... ! Mieleeni tulvivat tyttäreni kummilapsen spontaanit kirkkaalla äänellä lausutut sanat, kun hänen vaatteensa likaantui. Kuinka yksinkertaista, sen kun aikuinenkin muistaisi! Mitä ihmettä pienistä, jogurttia mekossa!

Ihan sama, onko se yosaa vai kiusaava ajatus, kun muistaa sen olevan VAIN, huomaa jo olevansa paljon rentoutuneempi. Elämässä on ihan normaalia se, että se lisääntyy, mihin alan kiinnittää huomiota. Jos keskitän kaiken huomioni yosa-läikkään, tuskailen vaatteen vaihtoa, pesemistä, kaikkea ylimääräistä työtä, kulutan turhaan omaa energiaani. Heti kun muistan sanan vain, on huomattavasti helpompaa hengittää ja vaivaton läikkäkin menettää tenhonsa. Lapsi on innokas itse pukemaan, kone pesee vaatteet, ylimääräinen työ on loppujen lopuksi ihan mitätön homma päivien virrassa.

Tämä pätee myös ajatuksiin, minulla on valta ja voima omiin ajatuksiini, kun tiedostan sen, voin päättää jatkanko samaa puhkumista vai annanko ajatuksen mennä ja toisen tulla. Kuulostaa perin vaivattomalta ja yksinkertaiselta ja on toisinaan kuitenkin niin monimutkaista. Joskus sitä vain väkisin haluaa jumittaa siinä yhdessä kohdassa, vaikka tietää, että helpommallakin pääsisi. Sellaisessa kohdassa kun muistaa vetää henkeä syvään ja puhaltaa ulos pitkään, huomaa kuinka kireys antaa periksi ja kädet eivät enää hikoa ja hymyilyttää jo. Siitä on hyvä ottaa seuraava askel, vaikka sitten sinne pyykinpesukoneelle.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Täydellinen elämä

Mul on tapana ylös pistää kokemukset vaikeat
Pettymykset ja eron hetket haikeat
Mul on tapana lauluun laittaa
myös ne hyvän muruset
Joiden ohitse huomaamatta kävelet
Mul on tapana mieltä purkaa kertoo tosi juttuja
Ja ne aiheet ovat kaikille tuttuja
Mul on tapana lauluun laittaa
mitä kuulin, mitä näin
Silloin kaikkea en kanna sisälläin

Elämä on varjoa ja valoa,
joskus se kyyneliin tiristää
Silloin kun itkun kaulukset kurkkua kiristää
Elämä on sekoitus onnea, ja surullisia vaiheita
Meil on täydellinen elämä täynnä laulun aiheita
Meil on täydellinen elämä

Mul on tapana mieltä purkaa kertoo tosi juttuja
Ja ne aiheet ovat kaikille tuttuja
Mul on tapana lauluun käyttää
tätä arpista sydäntäin
Silloin kaikkea en kanna sisälläin

Elämä on varjoa ja valoa,
joskus se kyyneliin tiristää
Silloin kun itkun kaulukset kurkkua kiristää
Elämä on sekoitus onnea, ja surullisia vaiheita
Meil on täydellinen elämä täynnä laulun aiheita
Meil on täydellinen elämä

Kun mä laitoin paperille kaiken minkä mä menetin
Siinä samalla mä myös surut puolitin
Kun mä laitoin paperille kaikki hölmöt pelotkin
Vihdoin laulaa ne myös ulos uskalsin

Elämä on varjoa ja valoa joskus se kyyneliin tiristää
Silloin kun itkun kaulukset kurkkua kiristää
Elämä on sekoitus onnea ja surullisia vaiheita
Meil on täydellinen elämä täynnä laulun aiheita

"Suvi Teräsniskan esittämän Sana Mustosen sanoittaman kappaleen voit kuunnella tästä