Joki peilaa. Näyttää liikkumattomalta, mutta silti ... koko ajan virtaa. Laulu - hyvän olon mantra minulle - alkaa soida mielessä joka kerta joen rantaa pitkin kulkevalla tiellä - joki ei jäädy koskaan... Se on se. Veden hetki. Ja se tyyneys mutta liike. Elämän jatkumo. Aina.
Joki ei jäädy koskaan, kuin uutisen kerrot sen. Joki ei jäädy koskaan, ihan niin kuin mä tietäis en. Sinä väittää päätit niin. Joki ei jäädy koskaan, vaikka kerran jo sovittiin. Mut kun on aina saatava viimeinen sana, vaik se ei johtaisi mihinkään. Viimeinen sana, eihän se pääse jäätymään. Ois oltava oikeessa, vaik se ei johtaisi mihinkään. Ois saatava sana, vaikka viestinä kännykkään.
Ei jäädy, ei koskaan, väittää päätit niin. Ei jäädy, vaikka kerran jo sovittiin. ... Joki ei jäädy koskaan, katu kaikua kuljettaa. Minä huutelen ikkunas alla, olen viimeinen vuorostaan...
Ei jäädy, ei koskaan, sinä väittää päätit niin. Ei jäädy, ei koskaan, vaikka kerran jo sovittiin. Mut kun on aina saatava viimeinen sana, vaik se ei johtaisi mihinkään. Viimeinen sana, vaikka viestinä kännykkään. Viimeinen sana.
Joki ei jäädy koskaan #Pauli Hanhiniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti