perjantai 30. joulukuuta 2016

Sama tunne ja kokemus

[[ Tehokkain tapa saavuttaa hyvät suhteet mihin tahansa elolliseen olentoon on etsiä siitä parasta ja sitten auttaa tuota parasta puhkeamaan täyteen ilmiasuunsa. ]]

Totta.
Suunnittelin näyttelyä pitkin syksyä, tein uusia töitä, kävin läpi jo olemassa olevia, tein ajatustyötä, tunteja säästämättä. Valintoja, valintoja. Viimein olin valmis h-hetkeen, vajaa viikkoa ennen joulukuun ensimmäistä päivää työt oli kehystetty ja levitetty kotona lattialle ripustusjärjestykseen, luettelo töistä oli suunniteltu ja monistettu vierailijoille. Pakkasin ne hellästi ja ajoin näyttelypaikalle, siinä vaiheessa ei enää jännittänyt. Ajatustyö oli jo tehty, olin valmis siihen tunteeseen, että kuukauden olen seinällä kirjastossa. Ripustin teokset suunnitellusti omille paikoilleen. Ensimmäinen vieraskin kävi jo, kun viimeistelin asettelua. Loppu tapahtuu itsestään, työt elävät kuukauden omaa elämäänsä. Tänään perjantaina 30. päivä kirjaston näyttelyhuoneen seinät tyhjenivät.

Tällaisessa kohdassa palaan reilun kahden vuoden takaisiin tunteisiin, silloin tavoite oli uskaltaa tehdä näyttely, tein sen ja minuun ei sattunut. Ei pieniä eikä suuria kolhuja. Nyt olin aavistuksen varmempi, olihan kokemusta jo yhdestä kerrasta. Ennen näyttelyä, koko kuukauden ja nyt kun se on purettu, olen kiitollinen kaikesta tuesta. Kiitos läheiset ja ystävät! Sydän jokaiselle!

Kiitos myös jokaiselle näyttelyn vierailijalle <3 <3 <3 
Hyvää uutta vuotta!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Tänä jouluna

Vuoden viimeiset kaksi viikkoa käsillä. Kuusi yötä jouluun, joka tänä vuonna kestää vain pitkän viikonlopun. On aika kiittää isosti kuluneesta vuodesta, monista kokemuksista, upeista elämyksistä, rakkaista läheisistä ja ystävistä. Ja samalla suunnata ajatuksia jo uutta kohti.

Oikein lämmintä ja hyvää joulun aikaa jokaiselle <3



maanantai 5. joulukuuta 2016

Se tunne

... se tunne, kun tipahtaa pimeyteen, 
ajovalot päällä...

Tehdään jotain, mistä ollaan aina unelmoitu
Ei kerrota, että pelottaa
Kaikki kaunis olis tässä ulottuvilla, mut mä en jaksa edes kurottaa

Kun sitä tipahtaa pimeyteen ajovalot päällä
Ja mä kuulen sun äänen mut en tunnista laisinkaan
Sitä tipahtaa pimeyteen vaik on valot päällä öisinkin
En ole enää kotona kun palaat

Mira Luoti

maanantai 7. marraskuuta 2016

heionkomuitameitä

Kysymyksen tän, tietää jonkun löytävän



Hei onko muita meitä, maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmän maan siipirikkoina?

Hei onko muita meitä, pudonneita enkeleitä täällä yksin odottaa
toista kaltaistaan nyt siipirikko vaan.


Neljänsuora

tiistai 25. lokakuuta 2016

Konditionaalin perfekti



Älä pelkää epäonnistumista niin paljon, että se estää kokeilemasta uusia asioita. Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme: olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut.  
Louis E. Boone

OLISI PITÄNYT on elämän surullisin verbimuoto, on Hilkka Olkinuora sanonut. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, konditionaalin perfektit ovat yhteensä iso jos, valtava ehkä, suuri aikomus; mutta kuitenkin lopullinen ei. Ja se on surullista.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Rohkeutta on






Eivät suuret
ongelmat
luonnetta vaadi.
Kuka tahansa
kykenee
voittamaan
valtavan kriisin ja
kohtaamaan musertavan
tragedian
rohkeudella.
Vasta mitättömien
päivittäisten ikävyyksien
kuittaaminen
naurulla
vaatii mielestäni
jotain.

Jean Webster

torstai 22. syyskuuta 2016

Mun puuttuva palanen

Usein käy niin, että kuvaa tehdessä ja sen valmistuessa näkee siitä vain jonkin tietyn osan tai sitten kokonaisuuden huomaamatta yksityiskohtia. Tämän kuvan kiiltelevä harmaus vei huomioni. Ajan kuluessa sitten löytyy aina uusia ulottuvuuksia. Tästä kuvasta havahduin tuoreeltaan, kun tuttavani mainitsi sydämestä puuttuvan palasen. Ei se suuri pala ole, mutta kyllä siitä selvästi pala puuttuu.


SULLE
Robinin sanoin
ja sävelin:

Mun sydämestä
puuttuu palanen
ja se on SUN näköinen

Mun sydämestä
puuttuu palanen
ja SÄ voisit täyttää sen

Oot mun puuttuva palanen
mun sydämestä puuttuva palanen

maanantai 5. syyskuuta 2016

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Harmaa katto



Elokuu.
Vettä riepoo vaakasuoraan.
Taivaalla tumman harmaa tasainen katto.
Jo toinen päivä.
Surenko mennyttä valoa ja lämpöä?
Kaipaanko ihanaa sinisenä hohtavaa taivasta?
Odotanko kesää, johon on vielä vuosi?
En, en ja en.
Nappaan kirkkaan ajatuksen ja ilon pilkahduksen sähkövalosta.
Elämä on. Valintoja.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Luovia


Oli suuret odotukset
Tulossa on konsertti
Oikea spektaakkeli
Hieno valoshow

Muutama tunti
Ja kokemus on ohi
Mykistynyt olo
Kiitollisuus
Hetkiä voi elää

Musiikkina
Kuvina

Voi ihailla isoa
Kunnianhimoa
Lahjakkuutta
Työn määrää

Löytää itsensä
Kenties

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Keltaisen olemus

Hassuja testejä, mikä väri olet - tulokseni: 
KELTAINEN
Olet rauhallinen ja leppoisa tyyppi ja joskus sinulta puuttuu motivaatiota. 
Olet ennemmin valmis auttamaan ystävää kuin tekemään jotain itsesi hyväksi. 
Silloin tällöin sinäkin astut syrjään tavanomaiselta polultasi ja nautit sitäkin enemmän, kun yllätät muut ihmiset.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Juhlan aika

Nyt on Juhlan ja Maljan aika! Aika lentää!
 
"Nämä juhlat", sanoi Risto Reipas, "ovat juhlat sen kunniaksi, mitä eräs teki, ja me kaikki tiedämme kuka. Ja nämä ovat hänen juhlansa, sen kunniaksi mitä hän teki."

Toukokuussa on aihetta moneen juhlaan. Juhlien aika huipentuu touko-kesäkuun vaihteeseen, kun koulunsa päättävät saavat todistukset, lakit ja paperit.

Mahtavaa! Onnea ihan jokaiselle!
 

torstai 12. toukokuuta 2016

Sääntö nro 1. Lakkaa siirtämästä onnellisuuttasi tulevaisuuteen

Onnellisuus on matka, ei määränpää. Jos et osaa olla onnellinen nyt-hetkessä, juuri tässä ajassa ja paikassa, on melko todennäköistä, ettet koskaan osaa olla onnellinen. 

Muista, että Onnellisuuteen ei ole tietä. Onnellisuus itsessään on tie. Joten vaali jokaista hetkeä. Ja vaali sitä enemmän, jos jaoit sen jonkun toisen kanssa. Muista, että aika ei odota ketään. Joten lakkaa odottamasta sitä, että lopetat koulun, että palaat kouluun, että pudotat 5 kiloa painoasi, että saat 5 kiloa lisää painoa, että saat lapsia, että lapsesi lähtevät kotoa, että aloitat työt, että pääset eläkkeelle, että menet naimisiin, että eroat, että on perjantai, että on lauantaiaamu, että saat uuden auton tai kodin, että autosi tai kotisi on maksettu, että tulee kevät, että tulee kesä, että tulee syksy, että tulee talvi, että on ensimmäinen tai 15. päivä, että kuulet oman laulusi, että olet saanut juoman, että lopetat juomisen, että kuolet, että synnyt uudelleen… Päätä, että ei ole parempaa aikaa olla onnellinen kuin juuri nyt. Tuntematon

Kaikki yllä oleva on samalla totta ja niin lukemattomia kertoja kirjoitettua tekstiä, ettei enempää voisi olla. Mutta uskon siihen silti, olen tämän erään listan ensimmäisen kohdan sisäistänyt jo vuosia sitten. Tosin ei se sisäistäminen itsekseen osunut minuun, vaan se vaati ajattelemista, tekemistä ja työtä. Sanonta ONNELLISEKSI ei voi tulla, onnellinen voi vain olla on ollut yksi mottoni ja melkein mantrani pitkän aikaa. Onnellisena oleminen ei minulle ole mikään maailman suurin asia, eikä sellainen, että sitä kovin mainostelen, silti olen onnellinen joka päivä, monta kertaa, lukemattomista minulle isoista ja pienistä asioista, useimmiten onnellisuutta tuntuu olevan 24/7. Se on valintani. Miten sinä valitset?

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Juhlakuukausi

Kehyksessä on avointa tilaa, aina on, antaa menneen mennä ja kaiken tulevan tulla ajallaan, arkistoida hetken askelmerkit.


Eletään jo kuluvan vuoden toukokuuta. Oho! Talvi meni ja kevät on jo pitkällä, ollaan kesän kynnyksellä. Tulossa on tapahtumarikas kuukausi. Olen pohtinut, että nyt jo pitäisi saada edes ajatuksissa tulevat viikot järjestykseen,  mieluummin jos jotain konkreettistakin.
Miksikö toukokuu ajatteluttaa? Siksi, että kaikkea oman luksusarjen rinnalla on niin paljon. Miten minä mahdun sekaan? Miten ehdin? Miten riitän? Maltanko jotain jättää väliin? Miten matkat, äitienpäivä, syntymäpäivät, rippijuhla, tanssiaiset, valmistujaiset sujuvat? Missä on hengähdystauko arjen ja juhlan välillä?
Varmasti kuukauden päästä ihmettelen, mihin viikot menivät. Ja totean, että päivä kerrallaan. Samalla tiedän, että tulen tapaamaan hurmaavia ihmisiä, vietän heidän kanssaan aikaa, ja se on niin upea alku kesälle.

Kaikki tämän toukokuun askelmerkit antavat hyvän syyn tähytä tulevaisuuteen. Muistiin jää monta merkintää tähän kohtaan, voi muistella aikoja taaksepäin ja hymyillen antaa olla, voi kävellä huomiseen. Sinulle sydän ja ajatus <3. Nauti auringosta!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Listan nro 6.

Lakkaa odottamasta, että elämäsi alkaa

Tätä päivää on hetkessä eläminen, tosin aina ei ehdi olla läsnä hetkessä, ei jaksa tai ei viitsi, helppo on ajatella, että minä olen sitten huomenna tai viimeistään ylihuomenna tai no joskus ainakin. Ja sekin on ihan sallittua, aina ei voi eikä tarvitse.
Kiitos muistutuksesta, näin jatkuu listan kohta 6.

Tämä hetki on sinun elämäsi. Jos tuhlaat tämän hetken siihen, että odotat elämäsi alkavan, hukkaat lopulta koko elämäsi odottamiseen. Sinulta jää huomaamatta, että samalla, kun odotit elämäsi alkavan, elämäsi virtasi koko ajan eteenpäin.

"Odottaminen on mielentila. Periaatteessa se tarkoittaa sitä, että haluat tulevaisuuden, etkä nykyhetkeä. Et halua sitä, mitä sinulla on, ja haluat sitä, mitä sinulla ei ole. Jokainen odottamisen tapa luo alitajuisesti sisäistä konfliktia nykyhetkesi, jossa et halua olla, ja toiveidesi tulevaisuuden välillä. Tämä vähentää elämänlaatuasi, sillä menetät nykyhetken." Läsnäolon voima

Poimin tämän listalta, johon oli koottu asioita, joita meidän ei pitäisi tehdä itsellemme. En usko, että valitsin tämän ihan sattumalta, jokin siinä tuntui valintahetkellä tärkeältä. Voisin laittaa huutomerkin usean lauseen perään muistuttamaan, että näin se todella on. Silti muistan, että elämä on nyt, ilman ponnistelua, ilman jatkuvaa tiedostamista läsnäolosta, sallien sen, että hetkiä virtaa ohitseni huomaamatta. Se ei ole vaarallista. Elämä on silti hyvää, minun elämääni.
Ollaan hyvin <3


sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Ajattelemisen aihetta

Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ihmisillä, jotka saavat sinut nauramaan, jotka auttavat sinua, kun sitä eniten tarvitset. Ihmisillä, jotka aidosti välittävät. He ovat arvokkaita ja ansaitsevat jäädä elämääsi. Muut ovat vain läpikulkumatkalla.

Karl Marx

Viisaita ohjeita, jotka herättivät minut ajattelemaan asiaa käänteisesti:
Olenko minä rakkailleni yksi niistä, joka saa heidät tuntemaan itsensä onnelliseksi?
Saanko minä heidät nauramaan?
Autanko, kun he sitä eniten tarvitsevat?
Tuntevatko he oikeasti sen, että välitän aidosti?
Olenko heille se arvokas ja ansaitsen jäädä heidän elämäänsä?
Vai - olenko vain läpikulkumatkalla?

Isoja kysymyksiä pohdittavaksi.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Se tunne kun




Se tunne kun
... kysymys on vaikea
... vastaus on hukassa
... kengässä on kivi
... vesi kiehuu kuiviin
... vessapaperi on loppu
... pyöränkummi on puhki
tai muuten vaan
... aurinko ei just paista

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Koko ajan siis 24/7



Kyllä! Vielä! Ja koko ajan! Sitä on ilmassa - rakkautta.
Samalla se on arkea .... herätyskelloa, ruokakauppaa, pyykinpesua, villakoiria, imurointia, laskujen maksua ... kaikkia yhdessä ja erikseen.
Mutta ah ja oih niin luksusta, melkein voisi sanoa tikkukirjaimilla.
Arjen juoksussa on helppo mennä muun hälinän mukana ja unohtaa siitä se LUKSUS.
On terveellistä välillä muistuttaa itseään siitä, mitä minulla on joka päivä.
Tämähän sitä on, elämän kaikki sävyt ja värit, tuuli ja sade, aurinko ja valo, nauru ja ilo, suru ja itku.
Luksusarkea.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kultaisen hetken oivallus

Posket punottaa! On se hieno hetki! Kultainen hetki! OIVALLUS! 
Se kääntyy voiman, ilon, rikkauden, hymyn ja kannustuksen tuojaksi, mahtavaksi kokemukseksi, onnen tunteeksi ja hyväksi asiaksi, jos siten asennoidun. Toki, jos juuri sillä hetkellä olen rähmälläni, polvet ruhjeilla, on ehkä ihan pakko kyseenalaistaa, enkä silloin tuota hetkeä välttämättä tunnista, mutta hetken päästä. Hetken päästä!

Elämällä ei ole mitään muuta määräysvaltaa
kuin että vastaan-otamme elämän kyselemättä, jospa vain sen ymmärtäisimme. Kaikki miltä suljemme silmämme, mitä pakenemme, minkä kiellämme, mustaamme tai mitä halveksimme, 
on viime kädessä meidän tappioksemme. Se mikä näyttää inhottavalta, tuskalliselta, 
pahalta, siitä voi koitua kauneuden, ilon ja voiman lähde, kunhan otamme sen vastaan avoimin mielin. Jokainen hetki on kultainen sille, jolla on näkemystä tunnistaa se sellaiseksi.
 

Henry Miller

torstai 25. helmikuuta 2016

Hyvä tekosyy

Hyvälle tekosyylle on aina käyttöä. On kiire. Jotain muuta. Sataa. Paistaa. Pakkanen. Helle. Lapset. Harrastukset. Lemmikkieläin. Menoa. Usein syy siirretään pois itsestä, ulkopuolelle. Tai keksii itselle muita tekosyitä, saa syyn olla tekemättä.
Perjantai ei ole tekosyiden päivä! On viikonlopun alku, voin ihan rehellisestä syystä asettua viikonlopun ja vapaan viettoon, kun se hetki tulee. Ihastella pihan korkeita valkoisia lumikinoksia, voin jättää lumityöt tekemättä, jos haluan. Voin istua rennosti sohvalla ja katsoa televisiota pohtimatta sen kummempia asioita. Voin ottaa kynät ja värit ja taiteilla, jos käsi alkaa hamuilla siihen suuntaan. On hyvä ja hyväksyttävä syy ihan vain olla, valita onnellisuus ja levollisuus ja sitten ryhtyä siihen!
Onhan se? Kyllä, tänään annan sen luvan itselleni! Ja sanon kiitos!

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivänä

Hyvää ystävänpäivää tänä kuluvana vuonna 2016!  Ajattelin ystävänpäiväkortteja kirjoittaessani jokaista saajaa lämmöllä.  Haluan jakaa  myös teille samoja ajatuksia kiitollisuudella.  Kiitos teistä ja teille, että olette elämässäni mukana, olemassa ja jakamassa!  Sydän ihan jokaiselle.

torstai 28. tammikuuta 2016

Valmiina käytettäväksi

Onko minulla niin kiire, etten huomaa tai muista? Onko?
Leo Buscaglian viisaita sanoja muistuttamaan jokaisena päivänä. 
Kaikki tiedämme, mikä voima onkaan hymyssä ja pienessäkin huomionosoituksessa.
Usein jopa vain kolme kirjainta, sana HEI, on paljon. Tai se hymy!

Suurin osa meistä elää hiljaista ja vaatimatonta elämää. Meidän kunniaksemme ei järjestetä juhlakulkueita eikä pystytetä muistomerkkejä.Me emme kuitenkaan ole merkityksettömiä.

Maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka odottavat elämäänsä juuri meidän kaltaistamme ihmistä ja kaipaavat juuri meidän myötätuntoamme, rohkaisuamme ja kykyjämme. Pystymme tekemään jonkun onnelliseksi pelkästään sillä, että pysähdymme antamaan hänelle jotakin siitä, mitä meillä on.

Liian harvoin huomaamme, mikä voima on kosketuksessa, hymyssä, ystävällisessä sanassa, kuuntelemisessa, rehellisessä kohteliaisuudessa ja pienessäkin huolenpidossa - kaikilla niillä on voimaa kääntää kokonainen ihmiselämä uuteen suuntaan.

Leo Buscaglia

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Onnellinen voi vain olla!

Ihastuin ensilukemalta lausahdukseen: Onnelliseksi ei koskaan tulla, onnellinen voi vain olla! Ajattelen, että onni ja onnellisuus on tunne, siksi ei tulla, sitä ei omisteta, se on.

Tämä aasinsiltana minun ja sinun oman elämän tärkeisiin asioihin. Tärkeiden asioiden ymmärtämiseen menee vuosia, totesi rakas ystäväni. Se on totta. Juuri tärkeältä tuntuvien asioiden, äärimmäisyyksien, koskettavien, liikauttavien, isojen, niiden itselle erittäin merkittävien, omien elämää suuremmalta tuntuvien asioiden arvon ja merkityksen tajuaa aina silloin, kun ne kolahtavat otsaan tai niihin kompastuu, ja siihen hetkeen tuntuu kuluneen kauan, jopa liian kauan.

Herttaässä
Se voi olla turhauttavaa, mikä kesti, miksi vasta nyt, miksen jo silloin ja kaikki ne kysymykset, mitä siinä itseltään kyselee. Ja toisaalta kuitenkin tietää, että mennyt aika oli tarpeen, muuten ei olisi ehtinyt sisäistää asian tärkeyttä itselle, juuri sitä itse asiaa.

Ehkä ei olisi ollut vielä valmis tuohon kosketukseen, aiemmin ei vielä olisi ymmärtänyt tärkeyttä tai tarpeellisuutta.
Ja lisäksi tarvitsi kaikki ne aiemmat kokemukset osoittamaan tämän kokemuksen tulevan juuri oikealla hetkellä.


Ehkä kysymys ei kuulukaan miksi vasta nyt vaan kysymys onkin miksi nyt - miksi juuri nyt!
Tai miksi jo nyt!




sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Ja kaikki ne listat ...

Vaatii vahvuutta olla vastustamatta oppia uutta. Se on mahdoton tehtävä, vaikkapa näinä lukemattomien listojen aikana. Listat kutsuvat lukemaan houkuttelevilla otsikoilla, ja taas tästäkin listasta jää kiinnostava, ajankohtainen tai niin tarpeelliselta tuntuva kohta mieleen... tai jos asia ei kosketa, lista jää lukematta, kunnes vastaan tulee seuraava.

Pidän sanoista. Pidän numeroista. Pidän rytmistä. Ja pidän järjestyksestä. Listoissa on nämä kaikki, pidän siis listoista. Luen niitä mielelläni, nämä 15 asiaa, 10 hetkeä, 20 tapaa, 7 ajatusta, 3 vinkkiä, TOP 5, ja lukemattomia muita - otsikko on jo laadittu koukuttavaksi. Otan listoista omakseni ensilukemalla kolahtavat ajatukset. Niiden toteuttamista en aina välttämättä heti edes ajattele, eikä se sormia napsauttamalla tapahdukaan, mutta ajatus jää kytemään ja se monesti riittääkin. Jotkut listat tuntuvat niin tärkeiltä, että ne päätyvät sellaisenaan muistiinpanoksi.

Vinkki sinulle, joka pidät myös listoista, tee oma lista, johon kokoat lukemistasi juuri sinulle sillä hetkellä parhaimmat ajatukset, kohdat, tavat, opit tai keinot. Omaa listaa voit muokata mielesi mukaan, lisätä kohtia, järjestää uudelleen - nostaa ykköseksi kullakin hetkellä sinulle tärkeimmän kohdan ja myös poistaa jo sisäistetyt ajatukset tai toteutetut tekemiset. Voit kirjoittaa listaasi uusia kohtia esimerkiksi erillisille paperilapuille, silloin lisääminen, uudelleen järjestely ja poistaminen on helppoa. Käytä mielikuvitusta miten ja missä säilytät listaasi tai listojasi, muovitaskussa, kalenterin välissä, magneeteilla jääkaapin ovessa, teipillä vaatekaapin oven sisäpuolella, rasiassa. Aina voit kirjoittaa itse oman listan sinulle tärkeistä asioista sen sijaan, että poimit kohtia valmiista listoista.

Listarikasta vuotta!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Uudenvuodenlupaukset joita en tehnyt

Uuden vuoden aattona on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle, esimerkiksi liikun, laihdutan, lopetan, aloitan sitä tai tätä, useimmiten ne lupaukset kai ovat jotenkin elämänlaatua parantaviin tähtääviä tai huonoksi koettujen tapojen muuttamista tai tekemättä jääneiden töiden tekemistä.

Tunnustan. Harvoin olen tehnyt itselleni lupauksia vuoden vaihtuessa, en muista milloin viimeksi ja en tehnyt siis nytkään. Ei tullut mieleen. En huomannut edes luvata olla tekemättä lupausta. En olisi halunnut luvata jotain, josta on helppo lipsua ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Sen sijaan käytin kyllä ihan muutamia päiviä mietiskelemällä asioita, jotka haluan jättää pois repustani, sellaisia, jotka ovat olleet ja menneet, tietyllä tapaa valmiita asioita, joita en enää kanna mukanani vuonna 2016. Se tuntui hyvältä ratkaisulta, viime vuoden aikana tapahtui jotenkin erityisen paljon, tuntuu, että useita pysäyttäviä ja isoja asioita. Sellaisia, jotka liikauttivat isosti, myönteisiä ja surullisia. Nuo isot asiat korostivat pieniä huippuhetkiä, eivätkä tällä kertaa jättäneet varjoon, niinkuin olisi helposti saattanut käydä.

Rakettien valosäihkeessä oli mukava olla, katsoa tulevaan rauhallisella mielellä, askelmerkit vuoden varrelle oli jo päivitetty uuteen kalenteriin, vuoden teema mietittynä valmiiksi odottaa ytimekästä sanamuotoa. Sanat kyllä tulevat ajallaan.

Hyvää vuotta 2016 jokaiselle <3