torstai 29. elokuuta 2013

Minä Keräilijä. Osa 1.



Kuluneena kesänä minusta tuli keräilijä. Se oli tietoinen valinta.

Seinäjoki 2013
Keräsin kokemuksia ja näkemyksiä, mukaan mahtui ilon pisaroita ja onnen omenoita.  Osa näistä oli uusia, ensi kertaa koettuja, mutta mukana paljon myös tuttuja ennen koettuja. Aurinko lämmitti ja lempeät tuulet viilensivät. Keräsin virkeitä valoisia aamuja ja auringonlaskuja. Nautin monista kesäisistä maisemista, vihreydestä ja kesätaivaan sinisyydestä. Horisontteja katselin mielelläni. Valokuvasin lukuisia matkan varrella ohittamiani tienviittoja. Tässä muutamia päällimmäiseksi mieleen nousseita kesäasioita.
Ylitse muiden oli keväällä ja kesällä kuitenkin yksi keräilykohde - kaikkein eniten keräsin kilometrejä. Polkupyörällä. Otan saman tien askeleen taaksepäin, keräänhän minä kilometrejä ympäri vuoden, mutta niitä lyhyitä matkoja polkupyörällä ei tähän lasketa. Se on hyötyliikuntaa. Tämä kilometrien keräily oli ja on erilaista.
Huhtikuussa valoisuuden lisääntyessä ja luonnon alkaessa heräillä talviunesta alkoi kypsyä ajatus osallistua 75 kilometrin pyöräilytapahtumaan kesäkuun alussa. Siinä oli riittävän haastavalta tuntuva tavoite yhdelle kesälle. Hyvä pohjakunto minulla oli jo tuossa vaiheessa, mutta lisää pyöräilykilometrejä tuollainen urakka vaati alleen. Ajatus antoi sysäyksen ryhtyä toimeen ja seuraavaksi hankintalistalla oli polkupyörä, joka on hyvä ajaa ja siinä on riittävästi vaihteita keventämään matkan tekoa. Toki pyörän ulkonäölläkin oli merkitystä. Uusi mieleinen pyörä löytyi vaivattomasti ja alkuhuollon jälkeen se oli valmis lähtöön. Sykemittarin olin jo hankkinut aiemmin, se toimii edelleen itselle mahtavana tsempparina.

Utuinen Lappajärvi 2013
Toukokuu kului malttamattoman ja innokkaan harjoittelun parissa, lähes päivittäin mittariin kertyi vähintään 20 kilometriä. Pyöräilytapahtuman lähestyessä oli jo selvää, että onnistun siinä, suurin pelko oli, että sää ei suosi, sataa tai on kylmä. Kaikki meni kuitenkin nappiin, aurinko paistoi, matkanteko oli yllättävän helppoa ja kevyttä ja varovaisesti asetettu aikatavoitekin täyttyi. Usko omaan kuntoon piti.



Parasta oli se voittajafiilis ja itsensä voittaminen urakan päättyessä!

Sarja jatkuu. Pysythän kartalla. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti