Kilometritavoitteen asettaminen sai aikaan sellaisen vähän ehkä huvittavankin ilmiön, nimittäin välillä polkupyörä pakattiin telineeseen auton kyytiin ja kuljetettiin jopa toiselle puolelle Suomea, ettei vain yhtään hienoa pyöräilysäätä, maisemaa tai mahdollisuutta jää käyttämättä. Kilometri kilometriltä tavoitteen saavuttaminen tuli lähemmäksi ja välillä ehti kerätä uusia kokemuksia.
 |
| Kurikka 2011 |
Vuosi sitten kesällä olin katsomassa vesihiihtoa. Suksilla kovaa vauhtia narun päässä ja veden pinnalla
kiitävä ihminen. Vauhdikasta ja samalla helponnäköistä tekemistä.
Olin viettämässä aurinkoista juhannusaattoa järvellä ja ehkä aurinko sai minut kokeilemaan vedessä suksittelua. Minulle kylmää vettä vierastavalle jo
ajatus sai ihon kananlihalle. Puin kokonaisen
peittävän märkäpuvun ja siihen päälle vielä veneilyliivin. Henkisen valmistautumisen olin jo aloittanut. Tiesin puvun suojaavan kylmältä ja liivin
estävän uppoamasta useiden metrien päässä olevaan järven pohjaan. Silti jännitti.
Ennakkoluulottomuus ja avoimuus tekemiseen olivat tuolla hetkellä tarpeen. Tietämättömyys tulevasta oli jälkeenpäin ajatellen myös oikein hyvä.
Veteen meneminen ja siellä kelluminen jo saivat sydämen lyömään
kahtasataa. Sukset olivat painavat ja käyttäytyivät juuri niin kuin itse
halusivat välittämättä minusta. Pitkällisen uurastuksen jälkeen olin
lähtöasemissa sukset jalassa ja narun päässä oleva kahva kädessä valmiina
lähtöön. Paljon kiitoksia saa kärsivällinen ja taitava veneen kuljettaja.
Ensimmäinen lähtö ei onnistunut, vesi näytti vastavoimansa ja irrotin käteni
kapulasta ratkaisevalla hetkellä. Huilailin kellumalla vedessä ja taistelin itseni uudelleen lähtöasemiin. Toisella
yrityksellä tiesin jo mitä odottaa ja onnistuin melkein. Hymyillen ja
puuskuttaen kuin minkä tahansa ankaran urheilusuorituksen jälkeen nousin
vedestä. Ehkä kuivaharjoittelen hieman lajin tekniikkaa ennen seuraavaa kertaa. En kuitenkaan tunne epäonnistuneeni, vaan
iloitsen tuosta mahdollisuudesta ja uudesta kokemuksesta.
Oman kokemuksen jälkeen katson vesiurheilua uusin silmin.
Ihan normaalia, vai mitä?
Lämpimin ajatuksin jatkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti