Valmiina käytettäväksi

Onko minulla niin kiire, etten huomaa tai muista? Onko?

Leo Buscaglian viisaita sanoja muistuttamaan jokaisena päivänä. 

Kaikki tiedämme, mikä voima onkaan hymyssä ja pienessäkin huomionosoituksessa.

Usein jopa vain kolme kirjainta, sana HEI, on paljon. Tai se hymy!

Suurin osa meistä elää hiljaista ja vaatimatonta elämää. Meidän kunniaksemme ei järjestetä juhlakulkueita eikä pystytetä muistomerkkejä.Me emme kuitenkaan ole merkityksettömiä.

Maailmassa on lukematon määrä ihmisiä, jotka odottavat elämäänsä juuri meidän kaltaistamme ihmistä ja kaipaavat juuri meidän myötätuntoamme, rohkaisuamme ja kykyjämme. Pystymme tekemään jonkun onnelliseksi pelkästään sillä, että pysähdymme antamaan hänelle jotakin siitä, mitä meillä on.

Liian harvoin huomaamme, mikä voima on kosketuksessa, hymyssä, ystävällisessä sanassa, kuuntelemisessa, rehellisessä kohteliaisuudessa ja pienessäkin huolenpidossa - kaikilla niillä on voimaa kääntää kokonainen ihmiselämä uuteen suuntaan.

Leo Buscaglia

Onnellinen voi vain olla!

Ihastuin ensilukemalta lausahdukseen: Onnelliseksi ei koskaan tulla, onnellinen voi vain olla! Ajattelen, että onni ja onnellisuus on tunne, siksi ei tulla, sitä ei omisteta, se on.

Tämä aasinsiltana minun ja sinun oman elämän tärkeisiin asioihin. Tärkeiden asioiden ymmärtämiseen menee vuosia, totesi rakas ystäväni. Se on totta. Juuri tärkeältä tuntuvien asioiden, äärimmäisyyksien, koskettavien, liikauttavien, isojen, niiden itselle erittäin merkittävien, omien elämää suuremmalta tuntuvien asioiden arvon ja merkityksen tajuaa aina silloin, kun ne kolahtavat otsaan tai niihin kompastuu, ja siihen hetkeen tuntuu kuluneen kauan, jopa liian kauan.


Herttaässä

Se voi olla turhauttavaa, mikä kesti, miksi vasta nyt, miksen jo silloin ja kaikki ne kysymykset, mitä siinä itseltään kyselee. Ja toisaalta kuitenkin tietää, että mennyt aika oli tarpeen, muuten ei olisi ehtinyt sisäistää asian tärkeyttä itselle, juuri sitä itse asiaa.

Ehkä ei olisi ollut vielä valmis tuohon kosketukseen, aiemmin ei vielä olisi ymmärtänyt tärkeyttä tai tarpeellisuutta.
Ja lisäksi tarvitsi kaikki ne aiemmat kokemukset osoittamaan tämän kokemuksen tulevan juuri oikealla hetkellä.


Ehkä kysymys ei kuulukaan miksi vasta nyt vaan kysymys onkin miksi nyt - miksi juuri nyt!
Tai miksi jo nyt!

Ja kaikki ne listat ...

Vaatii vahvuutta olla vastustamatta oppia uutta. Se on mahdoton tehtävä, vaikkapa näinä lukemattomien listojen aikana. Listat kutsuvat lukemaan houkuttelevilla otsikoilla, ja taas tästäkin listasta jää kiinnostava, ajankohtainen tai niin tarpeelliselta tuntuva kohta mieleen... tai jos asia ei kosketa, lista jää lukematta, kunnes vastaan tulee seuraava.

Pidän sanoista. Pidän numeroista. Pidän rytmistä. Ja pidän järjestyksestä. Listoissa on nämä kaikki, pidän siis listoista. Luen niitä mielelläni, nämä 15 asiaa, 10 hetkeä, 20 tapaa, 7 ajatusta, 3 vinkkiä, TOP 5, ja lukemattomia muita - otsikko on jo laadittu koukuttavaksi. Otan listoista omakseni ensilukemalla kolahtavat ajatukset. Niiden toteuttamista en aina välttämättä heti edes ajattele, eikä se sormia napsauttamalla tapahdukaan, mutta ajatus jää kytemään ja se monesti riittääkin. Jotkut listat tuntuvat niin tärkeiltä, että ne päätyvät sellaisenaan muistiinpanoksi.

Vinkki sinulle, joka pidät myös listoista, tee oma lista, johon kokoat lukemistasi juuri sinulle sillä hetkellä parhaimmat ajatukset, kohdat, tavat, opit tai keinot. Omaa listaa voit muokata mielesi mukaan, lisätä kohtia, järjestää uudelleen - nostaa ykköseksi kullakin hetkellä sinulle tärkeimmän kohdan ja myös poistaa jo sisäistetyt ajatukset tai toteutetut tekemiset. Voit kirjoittaa listaasi uusia kohtia esimerkiksi erillisille paperilapuille, silloin lisääminen, uudelleen järjestely ja poistaminen on helppoa. Käytä mielikuvitusta miten ja missä säilytät listaasi tai listojasi, muovitaskussa, kalenterin välissä, magneeteilla jääkaapin ovessa, teipillä vaatekaapin oven sisäpuolella, rasiassa. Aina voit kirjoittaa itse oman listan sinulle tärkeistä asioista sen sijaan, että poimit kohtia valmiista listoista.

Listarikasta vuotta!

Uudenvuodenlupaukset joita en tehnyt

Uuden vuoden aattona on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle, esimerkiksi liikun, laihdutan, lopetan, aloitan sitä tai tätä, useimmiten ne lupaukset kai ovat jotenkin elämänlaatua parantaviin tähtääviä tai huonoksi koettujen tapojen muuttamista tai tekemättä jääneiden töiden tekemistä.

Tunnustan. Harvoin olen tehnyt itselleni lupauksia vuoden vaihtuessa, en muista milloin viimeksi ja en tehnyt siis nytkään. Ei tullut mieleen. En huomannut edes luvata olla tekemättä lupausta. En olisi halunnut luvata jotain, josta on helppo lipsua ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Sen sijaan käytin kyllä ihan muutamia päiviä mietiskelemällä asioita, jotka haluan jättää pois repustani, sellaisia, jotka ovat olleet ja menneet, tietyllä tapaa valmiita asioita, joita en enää kanna mukanani vuonna 2016. Se tuntui hyvältä ratkaisulta, viime vuoden aikana tapahtui jotenkin erityisen paljon, tuntuu, että useita pysäyttäviä ja isoja asioita. Sellaisia, jotka liikauttivat isosti, myönteisiä ja surullisia. Nuo isot asiat korostivat pieniä huippuhetkiä, eivätkä tällä kertaa jättäneet varjoon, niinkuin olisi helposti saattanut käydä.

Rakettien valosäihkeessä oli mukava olla, katsoa tulevaan rauhallisella mielellä, askelmerkit vuoden varrelle oli jo päivitetty uuteen kalenteriin, vuoden teema mietittynä valmiiksi odottaa ytimekästä sanamuotoa. Sanat kyllä tulevat ajallaan.

Hyvää vuotta 2016 jokaiselle <3