Pieni ja hento ote

 

Ystävänpäivänä

2023

Tärkeää 

on 

pieni 

ja 

hento 

ote

Sopivasti onnellinen mä olen

O  N  N  E  L  L  I  N  E  N

Kun aamulla herään,
Mä tuntee voin sen
Tää on kaunis päivä,
Mä oon onnellinen.

Sama mulle vaik satais
Taivas ois pilvinen
Tää on kaunis päivä,
Mä oon sopivasti onnellinen.

Robin

Kaikki tärkeä alkaa

Muutamat ohikiitävät silmänräpäykset ovat niitä, joissa kaikki tärkeä alkaa.
Kun yhtäkkiä tiedät,mitä sisimmässäsi haluat.
Kun yhtäkkiä näet selkeästi. Kun uskallat, vaikka pelottaa.
Kun katse kohtaa katseen ja syntyy yhteys.
Kun vatsanpohjasta kouraisee, kun kupeissa vihloo,
kun sydän hakkaa. Kun hengitys salpautuu.
Kun retkahdat pyörteeseen ja annat vaan mennä,
tietämättä mihin se johtaa.
Niissä muutamissa hetkissä on kaikki.
Niissä hetkissä on elämä.

Älä anna sen lipsua käsistäsi.

Maria Jyrkäs

Sinä ja minä

Sinä ja minä.
Kuinka epäoikeudenmukaista,
etten sanoisi suorastaan
epäsuhtaista.
Tuo mieleeni musiikkikaupan
mainoksen:
Meiltä edullisesti
piano tai nokkahuilu.

isosisko

Sama tunne ja kokemus

[[ Tehokkain tapa saavuttaa hyvät suhteet mihin tahansa elolliseen olentoon on etsiä siitä parasta ja sitten auttaa tuota parasta puhkeamaan täyteen ilmiasuunsa. ]]

Totta.
Suunnittelin näyttelyä pitkin syksyä, tein uusia töitä, kävin läpi jo olemassa olevia, tein ajatustyötä, tunteja säästämättä. Valintoja, valintoja. Viimein olin valmis h-hetkeen, vajaa viikkoa ennen joulukuun ensimmäistä päivää työt oli kehystetty ja levitetty kotona lattialle ripustusjärjestykseen, luettelo töistä oli suunniteltu ja monistettu vierailijoille. Pakkasin ne hellästi ja ajoin näyttelypaikalle, siinä vaiheessa ei enää jännittänyt. Ajatustyö oli jo tehty, olin valmis siihen tunteeseen, että kuukauden olen seinällä kirjastossa. Ripustin teokset suunnitellusti omille paikoilleen. Ensimmäinen vieraskin kävi jo, kun viimeistelin asettelua. Loppu tapahtuu itsestään, työt elävät kuukauden omaa elämäänsä. Tänään perjantaina 30. päivä kirjaston näyttelyhuoneen seinät tyhjenivät.

Tällaisessa kohdassa palaan reilun kahden vuoden takaisiin tunteisiin, silloin tavoite oli uskaltaa tehdä näyttely, tein sen ja minuun ei sattunut. Ei pieniä eikä suuria kolhuja. Nyt olin aavistuksen varmempi, olihan kokemusta jo yhdestä kerrasta. Ennen näyttelyä, koko kuukauden ja nyt kun se on purettu, olen kiitollinen kaikesta tuesta. Kiitos läheiset ja ystävät! Sydän jokaiselle!

Kiitos myös jokaiselle näyttelyn vierailijalle <3 <3 <3 
Hyvää uutta vuotta!

heionkomuitameitä

Kysymyksen tän, tietää jonkun löytävän

Hei onko muita meitä, maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmän maan siipirikkoina?

Hei onko muita meitä, pudonneita enkeleitä täällä yksin odottaa
toista kaltaistaan nyt siipirikko vaan.

Neljänsuora

Sääntö nro 1. Lakkaa siirtämästä onnellisuuttasi tulevaisuuteen

Onnellisuus on matka, ei määränpää. Jos et osaa olla onnellinen nyt-hetkessä, juuri tässä ajassa ja paikassa, on melko todennäköistä, ettet koskaan osaa olla onnellinen. 

Muista, että Onnellisuuteen ei ole tietä. Onnellisuus itsessään on tie. Joten vaali jokaista hetkeä. Ja vaali sitä enemmän, jos jaoit sen jonkun toisen kanssa. Muista, että aika ei odota ketään. Joten lakkaa odottamasta sitä, että lopetat koulun, että palaat kouluun, että pudotat 5 kiloa painoasi, että saat 5 kiloa lisää painoa, että saat lapsia, että lapsesi lähtevät kotoa, että aloitat työt, että pääset eläkkeelle, että menet naimisiin, että eroat, että on perjantai, että on lauantaiaamu, että saat uuden auton tai kodin, että autosi tai kotisi on maksettu, että tulee kevät, että tulee kesä, että tulee syksy, että tulee talvi, että on ensimmäinen tai 15. päivä, että kuulet oman laulusi, että olet saanut juoman, että lopetat juomisen, että kuolet, että synnyt uudelleen… Päätä, että ei ole parempaa aikaa olla onnellinen kuin juuri nyt. Tuntematon

Kaikki yllä oleva on samalla totta ja niin lukemattomia kertoja kirjoitettua tekstiä, ettei enempää voisi olla. Mutta uskon siihen silti, olen tämän erään listan ensimmäisen kohdan sisäistänyt jo vuosia sitten. Tosin ei se sisäistäminen itsekseen osunut minuun, vaan se vaati ajattelemista, tekemistä ja työtä. Sanonta ONNELLISEKSI ei voi tulla, onnellinen voi vain olla on ollut yksi mottoni ja melkein mantrani pitkän aikaa. Onnellisena oleminen ei minulle ole mikään maailman suurin asia, eikä sellainen, että sitä kovin mainostelen, silti olen onnellinen joka päivä, monta kertaa, lukemattomista minulle isoista ja pienistä asioista, useimmiten onnellisuutta tuntuu olevan 24/7. Se on valintani. Miten sinä valitset?

Juhlakuukausi

Kehyksessä on avointa tilaa, aina on, antaa menneen mennä ja kaiken tulevan tulla ajallaan, arkistoida hetken askelmerkit.

Eletään jo kuluvan vuoden toukokuuta. Oho! Talvi meni ja kevät on jo pitkällä, ollaan kesän kynnyksellä. Tulossa on tapahtumarikas kuukausi. Olen pohtinut, että nyt jo pitäisi saada edes ajatuksissa tulevat viikot järjestykseen,  mieluummin jos jotain konkreettistakin.
Miksikö toukokuu ajatteluttaa? Siksi, että kaikkea oman luksusarjen rinnalla on niin paljon. Miten minä mahdun sekaan? Miten ehdin? Miten riitän? Maltanko jotain jättää väliin? Miten matkat, äitienpäivä, syntymäpäivät, rippijuhla, tanssiaiset, valmistujaiset sujuvat? Missä on hengähdystauko arjen ja juhlan välillä?
Varmasti kuukauden päästä ihmettelen, mihin viikot menivät. Ja totean, että päivä kerrallaan. Samalla tiedän, että tulen tapaamaan hurmaavia ihmisiä, vietän heidän kanssaan aikaa, ja se on niin upea alku kesälle.

Kaikki tämän toukokuun askelmerkit antavat hyvän syyn tähytä tulevaisuuteen. Muistiin jää monta merkintää tähän kohtaan, voi muistella aikoja taaksepäin ja hymyillen antaa olla, voi kävellä huomiseen. Sinulle sydän ja ajatus <3. Nauti auringosta!

Hyvä tekosyy

Hyvälle tekosyylle on aina käyttöä. On kiire. Jotain muuta. Sataa. Paistaa. Pakkanen. Helle. Lapset. Harrastukset. Lemmikkieläin. Menoa. Usein syy siirretään pois itsestä, ulkopuolelle. Tai keksii itselle muita tekosyitä, saa syyn olla tekemättä.
Perjantai ei ole tekosyiden päivä! On viikonlopun alku, voin ihan rehellisestä syystä asettua viikonlopun ja vapaan viettoon, kun se hetki tulee. Ihastella pihan korkeita valkoisia lumikinoksia, voin jättää lumityöt tekemättä, jos haluan. Voin istua rennosti sohvalla ja katsoa televisiota pohtimatta sen kummempia asioita. Voin ottaa kynät ja värit ja taiteilla, jos käsi alkaa hamuilla siihen suuntaan. On hyvä ja hyväksyttävä syy ihan vain olla, valita onnellisuus ja levollisuus ja sitten ryhtyä siihen!
Onhan se? Kyllä, tänään annan sen luvan itselleni! Ja sanon kiitos!

LOVE

I Love You. To the moon and back. And around the stars, out of our galaxy, through the comets and the rings of far away planets. Riding on a rocketship back down to earth to wherever you are.

Neljä

Neljä 

yötä 

jouluun,

laskin

ihan

itse

sen.

Otsikko!

Jokainen, jonka tapaat, saa osan sinun elämäsi tarinasta.
Joku saa kokonaisen luvun elämässäsi.
Muille jää kappaleita.
Useimmat ovat töherryksiä ja merkintöjä marginaalissa.

Jonakin päivänä tulee hän, josta tulee olennaisesti kuuluva kiinteä ja täydellinen osa elämässäsi. Hänen nimensä tulee sinun tarinasi otsikkoon.



- Beau Taplin - 

#kuva

Jokaisessa kuvassa voi nähdä paljon, oivalsin sen taas kerran, kun selasin kuviani. Tutkiskelin niitä, ihmettelin miten kuvassa joku herätti ajatuksia ... miten tämäkin hahmo on näin kasvanut, muuttunut, hieno, hyvä idea, noinkin voi tosiaan kuvan tehdä. Näin kuvissa eri asioita, kokonaisuuksia ja yksityiskohtia. Viivaa, pehmeyttä, valoa ja varjoa. Niin mielenkiintoista ja opettavaista, uusia ideoita synnyttävää.

Kuinka hienosti päivä sujuukaan! Virkistävää todella.

Mitä tällaisesta tutkiskelusta ja ajattelusta on sitten hyötyä? Tarvitseeko ollakaan? Jos siitä on iloa itselle, jos se hymyn saa aikaan. Jos se auttaa oppimaan näkemistä, havainnoimista, suuresta pienen erottamista. Tai pienestä laajuuden näkemistä. Ja mitä kaikkea vielä muuta. Silloin se on jo paljon, ja kaikki omaa pääomaa. Sitä sinun omaasi.

Virkistymisiin tässä kuva sinulle <3

M u k a v u u s a l u e e l l a

Mitä se on? Olen Mukavuusalueella. Missä? Jossain, missä olen hyvin, mikään tai kukaan ei vaivaa minua. Minun ei tarvitse ponnistella eikä yrittää mitään. Osaan. Olen parhaimmillani. Suojelen itseäni ulkopuolelta tulevilta häiriöiltä. En ota vastaan. Enkä anna. En myöskään saa. Kuvittelen olevani turvassa. Vai onko se niin? Jospa estän muita näkemästä itseäni, sisintäni, minua. Silloin en peilaa enkä ole peili. En voi oppia, kasvaa.

Miten mukavuusalueelle mennään? Kai sinne ajaudutaan. Kuitenkin on tapana sanoa, että pitää tulla pois mukavuusalueelta. Miksi? Jos siellä on hyvä olla. Jos siellä on oikeasti turvassa. Alueelta voi tulla pois, jos aikoo siirtyä jollekin toiselle mukavalle alueelle. Mutta en voi ajatella, että kukaan voi sanoa toiselle, että tule pois mukavuusalueeltasi. Voiko tosiaan sanoa, että se olisi sinulle nyt hyväksi. Ei voi tietää, kun toisen mukavuusalue ei ole toiselle milloinkaan sama.


Jatketaan hyvin olemista ... peilinä ja peilattavana.

* E L E *

Kuinka huomaavaisuus lämmittääkään mieltä!!!

Vaikka kuinka pieni sana tai ele, joka kertoo, että toinen ihminen on ajatellut sinua, ei ehkä pidempään kuin juuri siinä hetkessä tai tekee puolestasi jotain hyvää tekevää. Tai huomaa ystävällisesti jonkun tekemäsi ja sanoo sen ääneen. Kiittää sinua, osoittaa sinun tehneen jotain hyvin.

Tällaisilla eleillä on ihmeellinen voima. Se mielihyvä ja tunne, että nyt pystyn mihin vain. Vaikka se tunne olisi vain hetkellinen, sillä on todella voimauttava vaikutus!  Se auttaa jaksamaan ja kantaa eteenpäin tunteja, joskus jopa päiviä tai pidempään.

Mikä parasta, kun huomaavaisuus liikauttaa, liikuttaa, sykähdyttää itseä, samalla se auttaa ja kannustaa itseäkin toimimaan samaan tapaan, kun tietää, tuntee ja huomaa mitä se teki minulle, minun hymyni voi tehdä saman toiselle. Voin antaa toiselle ihmiselle paljon ja eikä se vähennä minulta mitään. Päinvastoin, oma voimaantunut oloni kasvaa!

Huomaavaisuutta on ympärillämme koko ajan, riittää että huomaa! Ne pienet asiat, vastaantulija hymyilee, tervehtii, avaa oven, kaupan kassa tervehtii, ystävä soittaa, kaveri tykkää, lista on ääretön. Riittää että havaitsee.

< Kuinka suloinen voikaan päivä olla, 
kun sitä hipaisee ystävällisyys >

Toivomuslista

Totta tämä on. Vuosi vaihtui jo monta kuukautta sitten!

Ja ennen kuin
huomasinkaan
nyt vietän jo kesää.

Sellaisia ovat vuodenajat.
Toinen toistaan
seuraa. Kuten päivät ja
yöt.

Samalla elämän
toivomuslista
tulee yhä
lyhyemmäksi.

Sellaisia asioita,
juuri niitä, jotka
todella tuntuvat
tärkeiltä,
joita todella
haluan,
huomaan,
näen ja koen,
niitä ei voi ostaa.

KAKSIKKO

 



















Parivaljakko