6. joulukuuta 2016

Se tunne

... se tunne, kun tipahtaa pimeyteen, 

ajovalot päällä...

Tehdään jotain, mistä ollaan aina unelmoitu

Ei kerrota, että pelottaa

Kaikki kaunis olis tässä ulottuvilla, mut mä en jaksa edes kurottaa

Kun sitä tipahtaa pimeyteen ajovalot päällä

Ja mä kuulen sun äänen mut en tunnista laisinkaan

Sitä tipahtaa pimeyteen vaik on valot päällä öisinkin

En ole enää kotona kun palaat

Mira Luoti

heionkomuitameitä

Kysymyksen tän, tietää jonkun löytävän

Hei onko muita meitä, maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmän maan siipirikkoina?

Hei onko muita meitä, pudonneita enkeleitä täällä yksin odottaa
toista kaltaistaan nyt siipirikko vaan.

Neljänsuora

Konditionaalin perfekti

Älä pelkää epäonnistumista niin paljon, että se estää kokeilemasta uusia asioita. Pelokkaasti eläen lopussa ajattelemme: olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut.  

Louis E. Boone

OLISI PITÄNYT on elämän surullisin verbimuoto, on Hilkka Olkinuora sanonut. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, konditionaalin perfektit ovat yhteensä iso jos, valtava ehkä, suuri aikomus; mutta kuitenkin lopullinen ei. Ja se on surullista.

Rohkeutta on

Eivät suuret
ongelmat

luonnetta vaadi.

Kuka tahansa

kykenee
voittamaan

valtavan kriisin ja

kohtaamaan musertavan
tragedian

rohkeudella.

Vasta mitättömien

päivittäisten ikävyyksien

kuittaaminen
naurulla

vaatii mielestäni

jotain.

Jean Webster