Kesäaamujen ihanuus - vielä sitä on

Kesäaamujen ihanuus ja nimenomaan kaupungissa,

siinä on minulle jotain taianomaista.

 Kaupungin herääminen, 

aavistuksen pienen sumun haihtuminen, 

lintujen laulu, 

liikenteen kohinan kasvaminen, 

auringon lämmön lisääntyminen,  

työhön kiirehtivien hymy huulilla 

kesästä, vihreydestä ja valosta...

Ja ne kaikki sinisen sävyt.

Aamut ovat merkitsevitä, silloin

voi erottaa pieniä asioita luonnossa, 

rakennuksissa, ihmisissä, joka puolella. 

Jotain merkityksellistä kauneutta. 

Voi havainnoida kaikkea ja paljon. 

Yksityiskohtia. 

Samalla kesäaamujen jonkinlainen 

ääriviivattomuus ja laajuus on mahtavaa. 

Mielenkiintoista, niin antoisaa.

Juhuu, sydämessä valo ja hereillä.

Sinulle.

K E S Ä

Loma meni jo, ei voi mitään. Silti, tästä voi vain nauttia, se tuli - KESÄ!!!

Loman jälkeinen elämä

Laulun sanoin:

... siks mun sydämeeni
reikiä suli,
kun sanoit,
että kelpaan näin,
sä lupasit,
että kelpaan näin...









Kesäloma oli antoisa.
Kiitos rakkaat
ja läheiset. 
On hyvä olla <3

Huomenna alkaa
loman jälkeinen elämä.

Kulkija huolta vailla

Olen tänä vuonna ollut koko heinäkuun kulkija huolta vailla. Tai no tarkemmin ajatellen ehkä vain jättänyt mahdolliset ajattelemisen aiheet suosiolla taustalle odottamaan suotuisampaa hetkeään.

Välittäminen kellonajoista ja viikonpäivistä katosi heti kesäloman ensimmäisinä päivinä. Hetkittäin on pitänyt tarkistaa, mikä päivä on menossa, jotta pysyy ja palautuu kalenterin nurkalle.
Loma on ollut täydellistä huoletonta elämistä ja sitä otsikon mukaista kulkemista. Piirroksia on syntynyt paljon, oleminen on siis ollut levollista ja hyvin luovuutta ja ajattelua ruokkivaa. Matkoilla kameraan on tallentunut satoja kuvia, maisemista, kauniista taloista, inspiroivista yksityiskohdista.
Joitakin vuosia sitten aloitin oman projektin nimeltään ensimmäistä kertaa elämässä. Muutama päivä sitten havahduin, että niitä ensimmäistä kertaa kokemuksia, elämyksiä, kohtaamisia, tutustumisia, musiikkia, uusia teitä ja paikkoja on tämänkin loman aikana kertynyt jo niin paljon, että olen unohtanut laskea niitä. Jonkun kerran olen ääneen sanonut, että tätä tietä en muuten ole koskaan elämässäni aikaisemmin mennyt. Ei kuitenkaan ole ollenkaan vaarallista, että projektin laskuri on jumittunut paikoilleen, olenhan nauttinut jokaisesta uudesta asiasta ja ne ovat tallentuneet sydämen sopukkaan. Ja monet myös sinne kameran muistikortille.
Kesäelämään on kuulunut myös paljon odottavaa taivaalle tähyilyä, kauniin sinisen taivaan ja auringonvalon kaipuuta, vastaavasti iloa ja riemua palasista taivaan sinestä pilvien lomassa, kuin myös vähäisista auringon kuumottavista säteistä.

Matka jatkuu ... vielä on lomaa jäljellä ja tällä kesälläkin on vielä hetkensä.
Nautitaan jokaisesta niistä <3

MUISTOKIRJOITUS

Ja niin hänestä tuli maailmankaikkeuden kansalainen.
Sinä päivänä hän oli nähnyt bussin käytävällä enkelin,
jos se olisi puhunut selvemmin, hän olisi ehkä
ymmärtänyt, mitä se sanoi, mutta oli helteinen päivä,
bussin ikkunat olivat auki:
kävi liian kova liikenteen suhina.

* Silene Lehto